Nuorison tulevaisuudenuskoa ei ole varaa kadottaa

Nuorison tulevaisuudenuskoa ei ole varaa kadottaa


Suomalaisen nuorison työmoraali, vitaliteetti ja älykkyys ovat maailman huippua. Silti nykyhallitus on pyrkinyt syyllistämään opiskelijat ja opettajat. Moite kohdistuu pitkiin opintoaikoihin. Politiikan moraalia kuvaa se, että moittijana voi olla ministeri, joka itse opiskeli jopa yli vuosikymmenen. Jopa presidenttiehdokkaat, jolla on kykyä empaattiseen ajatteluun, sanoivat presidentinvaalien toisen kierroksen aikana, että opiskelijoiden pitäisi tinkiä elintasostaan ja opiskella nopeammin. Mitähän ovat ne etuudet, joista opiskelijan tulisi tinkiä?

Nordea Pankin selvitys vertaili Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan opintotukija. Kaikissa maissa opintotukeen kuuluu opintoraha ja –laina ja meillä erillinen asumistuki. Tukimuodot yhteen laskien, suomalaisen opiskelijan tulee selvitä 650 eurolla, kun norjalainen saa 844 euroa; Suomalaisilla korkeakouluopiskelijoilla on Pohjoismaiden alhaisin elintaso. Moni opiskelija joutuu ilman pysyvää asuntoa ja toimeentuloa selviämään vanhempien, sukulaisten, ystävien ja muiden vastaavien hyväntahtoisuudella.

Ihmeellisyys ei pääty tähän. Jos nuori päättää jättäytyä koulutuksen ulkopuolelle ja hakee sosiaaliturvaa, hän saa huomattavasti enemmän kuin opiskelija, eikä tarvitse murehtia opintolainan tai opintotuen takaisinmaksua. Onko siis ihme, että suuri osa nuorista, varsinkin rikkinäisten kotien pojista, on nykyään kokonaan sosiaaliturvan varassa? Tähän viisaat ministerimme eivät ole halunneet tai uskaltaneet puuttua, vaikka kysymys on suuren luokan kansallisesta onnettomuudesta.

Suomalainen koulujärjestelmä on eräs maailman parhaista. Koulujärjestelmän resursseja on rankasti vähennetty. Silti kouluille on tullut perinteisen oppimistehtävän ohella nuorison kasvatustehtävä. Kun kotiolot ovat rikkinäiset, nuoret turvautuvat opettajiin vanhempien kovikkeina. Rehellisyyden nimissä ja 3 kuukautta nuorison kanssa presidentinvaalin keräyksen yhteydessä toimineena voi sanoa, että onhan meillä onneksi suurenmoisia vapaaehtoisia auttajia siellä missä tarvitaan siis kaduilla.

Suomalaista korkeakoulujärjestelmän ongelmana ei ole oppilaitossektori itsessään. Suomalaiset yliopistot ja AMK:t tekevät antaumuksellista työtä. Väitän pitkällä kokemuksella, että 90-luvulla alkanut korkeakoulujen tason lasku globaalitalouden vaatimuksiin nähden, johon EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs viittaa, johtuu yhteiskunnan vääristä ratkaisuista. Suomessa korkeakoulujen resurssit ovat karkeasti puolet siitä, mitä ne ovat Yhdysvalloissa, kuten professori Martti Tiuri on todennut.

Kiinteistökuplan myötä asuntojen hinnat kallistuivat yliopistokeskuksissa ja ovat olleet jatkuvassa kasvussa. Opiskelijoiden on pakko asua voidakseen opiskella ja siksi he ottavat jatkuvasti maksukykyynsä ja varallisuuteensa nähden suuria asuntolainoja. Jotta opiskelijat voisivat selviytyä velvoitteistaan tilanteessa, jossa korot väistämättä nousevat, heillä pitäisi olla riittävät käteen jäävät tulot. Mistä nämä tulot sitten kerrytät, kun opintotuen takaisinmaksu käynnistyy jo pienistäkin ansioista.

Nuorten asunnonostajien tilanne on tärkeä kansantaloudellisesti. Nuoret perheet ovat kotimaisen kulutuskysynnän kannalta olennainen ryhmä. Nuoret perheet voisivat kuluttaa enemmän laadukkaita kotimaisia elintarvikkeita. Kotimaisen viljan kulutus on elintärkeä ravitsemuksellisen tilan kannalta (Suomen kuluttajaliitto, Riitta Tainio). Jos nuoret ja lapsiperheet joutuvat köyhyysloukkuun, elintarvikekulutus kohdistuu enemmän ulkomaisiin raaka-aineisiin perustuvaa halpaan roskaruokaan.

Jo nyt asumisen kustannukset ovat lähes kolmannes kuluttajien käytettävissä olevista tuloista ja asuntovelkaa maksaville lapsiperheille enemmän. Elintarvikkeiden osuus on noin 10 prosenttia; ruuan laadusta tinkimisessä ole mieltä, koska roskaruoka tulee maksuun kasvavina terveydenhoitomenoina. Nykyhallitus ei ole tehnyt juuri mitään asuntotuotannon elvyttämiseksi ja hintakehityksen rauhoittamiseksi. Vielä pahempaa on se, että hallitus on sallinut sähkömarkkinoiden monopolisoinnin ja Fortumin johdon perusteettoman palkitsemisen.

Sähkömonopoli on vähentää kulutuskysyntää vuositasolla yhtä paljon kuin hallitus on keventänyt verotusta siis runsaat 2 miljardia euroa. Lapsiperheiden ja myös vanhusten tulot ovat jo muutenkin niukat, eikä rahaa riitä edes laadukkaaseen kotimaiseen ruokaan. Kun otetaan huomioon kaikkien julkisten ja yksityisen maksujen jatkuvat korotukset ja korkean veroasteen jo alhaisissa tuloluokissa, voinee väittää, että kotimarkkinoiden ongelma on lapsiperheiden, vanhusten ja sairaiden alikulutus. Kulutuksen laadusta joudutaan tinkimään kotimaisen tarjonnan tappioksi.

Olen vuodesta 1992 lähtien ajanut alle 1 000 euron tulojen verottomuutta, mutta hallitukset toisensa jälkeen ovat siirtäneet kysymyksen sivuun. Alle 1 000 euron tuloihin kohdistuva verotus on syy nuorisotyöttömyyteen. Tuntuu järjettömältä, että nuoret ikäluokat pakotetaan sosiaaliapuun. Yhteiskunta ottaa alle 1 000 euron tuloluokissa veroa sellaisilta, jotka eivät edes voi tulla toimeen tuloillaan ja näin ahdinko kuntien sosiaaliturvaa jakavissa yksiköissä pahenee.

Nuorten työn teosta puhuttaessa, moni kokeilee siipiään työelämässä kesätyössä jo 15-vuotiaana. Useilla on kyse taskurahan hankkimisesta, mutta monella todellisesta rahantarpeesta. Elinkustannusten noustessa perheissä eletään tiukoilla. Taloudellinen niukkuus tuo muita ongelmia tullessaan. Alkoholistiperheiden lapset ottavat vastuun isosta osasta perhettä. Lapsuus loppuu lyhyeen. Ongelmia peitellään. Huostaanottoja on paljon! Syrjäytymisenuhka ja päihdeongelmat pahenevat.

Opetuksessa tulisi korostaa vastuuta. Tietoa ja tiedonhaun välineitä pitäisi jakaa puolueettomasti. Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat ovat globaali uhka, hyvänä esimerkkinä ilmastonmuutos. Suomi on kansainvälistynyt, sitä myötä ulkomaalaisten määrä on kasvanut. Nuorista ei saa kasvattaa rasisteja. Etniset kulttuurit tuovat maahamme myönteisiä kulttuurisia muutoksia. Väkivalta - ja itsemurhatilastot kertovat omaa tarinaa. Ongelmakäyttäytymiseen löytyy aina hyvä syy. Ongelmiin on puututtava heti, sillä mahdollisuuksia on! Toivoa on!