Yrittäjyyden positiivinen kierre lähtee yrittäjistä - ei hallinnosta

Yrittäjyyden positiivinen kierre lähtee yrittäjistä - ei hallinnosta

Luin Eero Lehden johdolla tuotetun raportin “Yrittäjyyden positiivinen kierre. Raportti on sinällään erinomainen yhteenveto selkeässä muodossa. Ainoa ongelma lienee se, että monet samat asiat olisi voinut kirjata 90-luvulla. Kovin paljon yrittäjyyden edistäminen ei ole muuttunut tuloksiksi. Yrityskanta on edelleen vaarallisen paljon painottunut pienyrityksiin, jotka ovat vahvasti kotimarkkinasidonnaisia ja suuryrityksiin, jotka vastaavat noin 90 prosenttisesti viennistä. Olemme tosiasiallisesti palanneet viennin osalta tilanteeseen, joka vallitsi 70-luvulla, kun aloitin uraani teollisuuden ja se järjestöissä.

Minun johtopäätökseni on jo kauan ollut se, että emme tarvitse nykyistä määrää palkallisia yrittäjyyden edistäjiä ja tutkijoita, joista vain harvat ovat edes toimineet pienyrityksissä – puhumattakaan että olisivat olleet itse yrittäjiä. Vaikka Eero ei sano asiaa kovin jyrkästi, minä voin sanoa. Virallisesti meillä on ministeriöiden ja kuntien ohjauksessa noin 20.000 yrittäjyyden edistäjää – määrä riittäisi palvelemaan koko Eurooppaa (vertaa komission henkilömäärä). Kun ottaa yrittäjyyden ympärillä toimivat tutkijat, konsultit, tms., jotka nekin ovat julkisessa ohjauksessa voi kokonaismäärä olla 40.000 tai jotakin sinne päin. Mihin tämä määrä tarvitaan?

Yrittäjyyden pahin este on byrokratia, siis ylhäältä-alas-ohjausmalli. Tämä malli vietiin Neuvostoliitossa johdonmukaisesti läpi ja maailman luonnonresursseiltaan rikkain maa romahti absoluuttisen köyhyyteen 90-luvun alussa. Miksi yrittäjäpalveluita ei voi rakentaa palvelusetelin varaan, kuten Lehti suosittelee? Yrittäjä arvostaa varmasti eniten niitä yksityisiä palveluita, jotka hän ostaa markkinoilta, kuten asianajaja, tilitoimisto tai tilintarkastaja. Julkisia palveluita yrittäjä harvoin ostaa edes 90 prosentin subventiolla. Esimerkkinä on julkisen viranomaisen “yrittäjätilaisuus”, jossa saattaa olla 99 julkisesti maksettua (palkka/ konsulttiperusta) ja vain yksi todellinen yrittäjä, joka sekin on saatu paikalle painostamalla.
Olisi siis johdonmukaista saattaa kaikki julkiset yrittäjäpalvelut palvelusetelien piiriin.

Yhdysvallat perusti sodan aikana OSRD[1]:n, jonka pohjalle syntyi National Science Foundation’s (NSF). NSF työllistää 1700 henkilöä. Sen vuosibudjetti on $6 miljardia (2008). www.nsf.gov Miten NSF saattaa toimia noin kymmenen kertaa pienemmällä henkilökunnalla kuin Suomen elinkeinohallinto ja samalla budjetilla? NSF kykenee silti palvelemaan tiede- ja teknologiasektoria perustutkimusta (20% että lukuisia sovellusalueita (80%), joissa monissa on suuria itsenäisiä yksiköitä[2]. Selitys on alhaalta-ylös-sopimusmalli. NSF saa vuosittain noin 40,000 ehdotusta, joista se rahoittaa noin 10,000. NSF avustaa suoraan kesäkoulujen (graduate schools) matematiikka-, tiede- ja teknologia-ohjelmia[3] sekä ottaa vastuulleen presidentti Obaman erityisohjelman (The Recovery Act) suuruudeltaan $3 miljardia.[4]

Jos Tekesin tapaan organisoitu NSF riittää Yhdysvalloille, mihin me tarvitaan Suomessa noin kymmenen kertaa suuremmat resurssit henkilömäärinä? Suomi on kuitenkin taloutena noin sata kertaa pienempi kuin Yhdysvallat. Tekesin pääjohtaja Saarnivaara on ottanut kantaa asiaan julkisesti. Hänen mukaansa Nokian valtavat t&k-panostukset vääristävät kokonaiskuvaa. Muuten ”Suomi on kehitysmaa kun katsotaan kuinka paljon yritykset saavat vetoapua valtiolta”. OECD-maissa yritysten saama julkinen rahoitus on noin kahdeksan prosenttia niiden kaikista t&k-kuluista ja Suomessa puolet siitä. Huipputeknologian osuus viennistä on pienentynyt vuosien ajan, kun elektroniikkateollisuus on siirtymässä Kiinaan, Intiaan, jne.
Yhdysvallat ja Aasia (Japani, Etelä-Korea ja Kiina) ovat täysin ylivoimaisia teknologia-innovaatioissa määrällisesti ja laadullisesti.

Maailman johtava patenttitoimisto on US Patent and Trademark Office (USPTO). Sillä on 9.000 työntekijää ja se ottaa vuosittain vastaan yli 150.000 patenttihakemusta[5]. USPTO, the European Patent Office (EPO) and the Japan Patent Office (JPO) hallitsevat maailman strategisia patentointeja ja niistä käytetään nimeä The Trilateral Patent Offices[6]. Erityisen keskeinen rooli tällä allianssilla on PCT[7] hakemuksista, joista USPTO vastaanottaa 40%.
Virallinen mitta teknologiakilpailukyvylle on R&D/GDP. Tämä luku on 3.5% neljässä maassa (Ruotsi, Etelä-Korea, Suomi ja Japani) ja 3% viidessä massa (Sveitsi Irlanti, Tanska ja Saksa). Yhdysvaltojen suhde on vain 2.6% mutta budjetti on $340 miljardia, joka on edelleen 2/3 koko maailman R&D-panostuksesta (yli $800 miljardia).

Referoidut julkaisut ovat toinen mitta teknologiakilpailukyvylle. Viisi aluetta (biologia, geologia, kemia, fysiikka ja lääketiede) vastaavat noin 95% julkaisuista. Yhdysvallat hallitsee näistä edelleen 58%[8]. Fysiikassa Yhdysvallat on menettänyt johtoaseman EU-15-maille kokonaisuutena. Biologiasa ja kemiassa kumpikin ovat lähes yhtä vahvoja. Engineering/ technology alueella Yhdysvallat on menettänyt asemiaan mutta selvimmin East Asia-4 maille (Kiina, Etelä-Korea, Singapore ja Taiwan).

Mikä on merkittävä ero Suomen ja Yhdysvaltojen/ Aasia mallin välillä? Erona on tehokkuus patentoinnissa/ julkaisuissa. Suomessa tuotetaan WIPOn tilaston mukaan vain noin 10-20 kertaa vähemmän patenttihakemuksia kuin Japanissa tai Koreassa suhteutettuna t&k-panoksiin. Kansallinen innovaatiojärjestelmä, josta on annettu paljon positiivisia kannanottoja, on tehoton. Syynä on pitkälti hallinnon valtavan suureksi paisunut osuus innovaatiojärjestelmässä erityisesti suhteutettuna Suomen pieneen kokoon.

Huoli ei liity yksin Suomeen. Eurooppa on pahasti ajautunut sivuun Yhdysvallat-Aasia-akselista. Vain Saksa kykenee jotenkin kilpailemaan patentoinnissa. Eräs mielenkiintoinen seikka liittyy uusiin tuotteisiin. Jos katsoon listauksia tämän hetken menestystuoteista, voi tehdä kaksi johtopäätöstä. Ne liittyvät harvoin Eurooppaan. Yhdysvallat-Aasia-akseli hallitsee myös näitä web 2.0 sovelluksiin perustuvia uusia tuotteita, jotka edustavat yrittäjyyden uutta aaltoa. Toinen havainto on se, että web 2.0 siis interaktiivinen web on keskeinen osa uusien kasvuyritysten menestysmallia. Facebook on esimerkki koulupoikien perustamasta yrityksestä ja näitä on tulossa koko ajan lisää.

Suomessa tulisi ottaa vahvasti mukaan yrittäjyys- ja talousohjelmiin yliopistot ja korkeakoulut ja laajasti ns. kolmas sektori. Kun lähtökohtaisesti voidaan lähteä siitä, että viranomaisrooli ja yrittäjyys on mahdollisimman kaukana toisistaan, on vaikea ymmärtää, miksi viranomaisohjaus on niin keskeisessä roolissa yrittäjyyden edistämisessä. Ainoa ymmärrettävä selitys on se, että nykyinen järjestelmä pyrkii ylläpitämään julkista hallintoa. Nyt olisi korkea aika lähteä siitä, että julkista hallintoa on pakko purkaa, koska sen ylläpitämiseen ei ole varaa. Sen sijaan että puretaan reumasairaaloita ja vastaavia, voitaisiin purkaa tehoton viranomaisohjaus yrittäjyyden ympäriltä. Asiallisia lakeja tarvitaan mutta jos yrittäjyyttä säätelee EU-Suomessa 100.000 pykälää, kuten EU:n korkea virkamies ja Aalto-yliopiston yrittäjyyden dosentti Timo Summa aikanaan asian ilmaisi, on tehty korjaamatonta vahinkoa Suomi Oy:lle.











[1] The Office of Scientific Research and Development
[2] Examples are the National Aeronautics and Space Administration (NASA) and the National Institutes of Health (NIH)
[3] Graduate students are supported by the IGERT (Integrative Graduate Education Research Traineeships) and the AGEP (Alliance for Graduate Education and the Professoriate) programs and through the Graduate Research Fellowships, NSF-GRF. An early career-development program (CAREER) supports teacher-scholars that most effectively integrate research and education within the mission of their organization, as a foundation for a lifetime of integrated contributions. George T. Mazuzan, The National Science Foundation: A Brief History, NSF Publication nsf8816.
www.nsf.gov/pubs/stis1994/nsf8816/nsf8816.txt
[4] Statement by Arden L. Bement, Jr., Director, National Science Foundation, on the American Recovery & Reinvestment Act of 2009 February 24, 2009 www.nsf.gov/

[5]Accoridng to the WIPO Statistics Database, the exact figure was 154,000 in 2006.
[6] Through harmonisation and development of industrial property administration and protection of industrial property rights, the Trilateral Offices strive to contribute to an increasingly efficient worldwide patent system in the 21st century. www.trilateral.net/
[7]The Patent Cooperation Treaty PTC) signed in 1970, provides a unified procedure for filing patent applications to protect inventions in each of its contracting states. In 2008, there were 139 contracting states to the PCT that constitute the International Patent Cooperation Union. The PCT does not lead to an "international patent".
[8]The AIP Bulletin of Science Policy News, R&D: Essential Foundation for U.S. Competitiveness In a Global Economy by Richard Jones Number 12, January 25, 2008 www.aip.org/fyi/2008/012.html