Tulevaisuus syntyy tekojen kautta - tarvitaan vastuunkantajia

Tulevaisuus syntyy tekojen kautta - tarvitaan vastuunkantajia


Suomessa on huolehdittava virkamiesten ja oikeuslaitoksen puolueettomuudesta, johon sisällöltään selkeä perustuslakimme antaa hyvät lähtökohdat. Osa johtavista oikeusoppineista on esittänyt arvion, että kansalaisten kokemat oikeudenloukkaukset hallinto- ja oikeusviranomaisten taholta eivät tule riippumattomasti punnituiksi oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen toimistojen kautta. Kansalaisten oikeusvarmuuden parantamiseksi tarvitaan nopeita toimia. Eräänä vaihtoehtona on Perustuslakituomioistuin.

Suomi on taloudellisesti kriisitalous, kuten ennakoin jo vuonna 2006. Nyt tämä pitäisi yleisesti myöntää. Suomessa julkinen, kuntien ja valtion menotalous uhkaa paisua nykyisestä runsaan 80 miljardin euron tasosta samalla, kun kansantalouden veropohja on heikentynyt.

Julkisen menotalouden kriisi ei johdu siitä, että Suomessa panostettaisiin merkittävästi enemmän kuin EU-maissa hyvinvointipalveluihin. Tilanne on tarkalleen päinvastainen. Terveydenhoito, koulutoimi tai poliisitoimi on Suomessa ajettu kestämättömään tilanteeseen jatkuvilla määrärahojen leikkauksilla.

Suomi on hoitamattomien ongelmien maa. Eläkejärjestelmän kestokyky on veitsen terällä, mutta silti Suomi on lähes ainoa länsimaa, jossa ei leikata ylisuuria eläkkeitä. Vanhuksilla, jotka ovat rakentaneet Suomen hyvinvoinnin, ei edes ole rahaa ruokaan? Vanhusten inhimilliseen hoitoon ei ole haluttu ohjata varoja.

Nuoret ovat jääneet hyvinvointipalveluiden jaossa taka-alalle. Opintoajan etuja ei edes voi käyttää, koska on tehtävä töitä tullakseen toimeen. Vähäiset edut on maksettava takaisin korkoineen. Poliitikot, jotka itse ovat opiskelleet usein vuosikymmenen, uhkaavat nuoria opintoajan lyhentämisellä ja opintopaikkojen karsimisella. Jääkö nuorille muuta jäljelle kuin kalliit asuntojen hinnat ja pätkätyöt? Tämä on sellainen yhdistelmä, joka ei kannusta perheiden perustamiseen.

Nuoret ja erityisesti lapsiperheet ovat mahdollisia ylivelkaisia tulevaisuudessa. Suomi on kuin hävityn sodan jälkeen, kun katsoo kansalaisten oikeusvarmuutta. Edellisen laman seurauksena on edelleen tuhansia ylivelkaisia yrittäjiä ja yrittäjien takaajia. Nyt tulee valitettavasti lisää.

Suomalainen on taloudellisissa asioissa rehellinen ja hoitaa velvoitteensa loppuun saakka. Silti Suomessa on rehellisiä kansalaisia ja erityisesti yrittäjiä syyllistävä ja holhoava järjestelmä monilla hallinnonaloilla. Rehellisyydestä ei voi kehua pankkeja, koska pankit tuntuvat jättävän eri maissa velvoitteensa asiakkaittensa ja veronmaksajien maksettaviksi.

Valtiojohto asettaa toiveensa yrityssektoriin. Tämä ei ole huono suunta, koska yritys- ja yrittäjäsektori on Suomessa – ja kaikeksi onneksi – maailman huippuluokkaa. Mutta yritykset ja yrittäjät eivät voi hoitaa valtion ja kuntien ongelmia määrättömästi. Julkiset menot on aina jotenkin maksettava ja siksi meillä verot ja maksut syövät sen yksityisen kysynnän, jolla yrityssektori voisi työllistää.

Tarvitaan vastuullisuutta. Panostukset pieniin yrityksiin eivät tarjoa nopeaa voittoa, mutta ovat moraalisesti ja pitkällä aikavälillä palkitsevia. Puolirampa sukupolvi loi sodan jälkeen hyvinvointimme. Tämä oli mahdollista siksi, että kansalaiset ottivat vastuuta yhteisen hyvän luomisesta. Kansantalouden pelivara luotiin pitkälti talkoo-työllä ja kansalaisaloitteilla. 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa hallituksen ja eduskunnan toimet olivat sekä virheellisiä että väärin ajoitettuja. Valtiojohto ei myöskään osoittanut vahvaa johtajuutta, vaan vaikeni kansakunnan kipeistä asioista. Nytkin salailu ja salaiseksi julistaminen on keskeinen osa hallintokulttuuria.

Mitä viimeisen parin vuosikymmen aikana on menetetty? 90-luvun kriisiin aikana menetimme pysyvästi puoli miljoonaa työpaikkaa. Miten tämä on mahdollista, vaikka yrittäjyys on ollut hallituksen tärkein asia? Pääsyy oli se, että yrittäjyys ei näy tosiasiallisessa päätöksenteossa. Traagista tilanteessa oli se, että yrittäjälähtöinen malli oli vahvasti esillä. Tiedosta ei ollut pulaa vaan vastuunkantajista. Siksi kaikki tuli yllätyksenä.

Suomi tarvitsee valtiojohtoon yritystoiminnan ymmärtäjiä. Jos niitä ei ole, menetämme parhaat kasvuyrityksemme ja kriisi syvenee. Yritykset toivovat valtiojohdolta ennen muuta edellytyksiä talouskasvuun. Siksi esimerkiksi energiapolitiikan epäjohdonmukaisuus on vakava paikka. Energian hinnan alentamiseksi tarvitaan nopeita toimia, kuten tosiasiallisen monopolin purkaminen sähkömarkkinoilla.

Suomen on käytävä kansallinen arvokeskustelu sotaa seuranneen ajan vääryyksistä. Mitä enemmän saamme luotettavaa tietoa sota-ajan tapahtumista, sitä vaikeampi on hyväksyä, että Suomen valtiojohto olisi ollut sotasyyllinen. Maan pelastaneet miehet, jotka toteuttivat asekätkennän ja todennäköisesti torjuivat miehitysuhan, ovat hekin maineensa puhdistuksen arvoisia. Sotakorvaukset ja aluemenetykset ovat näistä lähtökohdista asioita, joita emme voi jättää käsittelemättä, koska kansallinen identiteetti ja alueellinen eheys ovat ne, joihin suomalaisuus voidaan rakentaa.

Suomen haasteena on rakentaa Itämeren alueesta ekologisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti hyvän aluevaltion asua ja yrittää. Siihen me tarvitsemme murtumattoman moraalin omaavan valtiojohdon, joka osaa ja uskaltaa ottaa esiin Suomen kannalta tärkeät asiat ilman poliittista sensuuria. Rehellisyys on sittenkin ainoa todellinen rakennusaine sekä kansojen arjessa että kansojen välillä.

Lasten oikeudet on turvattava erityisen tarkasti, koska heidän hyvinvointinsa on täysin toisista riippuvainen. Meidän on tarpeen suojella perhettä. Perhe on haavoittuvampi kuin siihen kuuluvat aikuiset. Haluan edistää normaalien, ehjien perheiden syntymistä ja positiivista kehittymistä tätä yhteiskuntaa kantavana voimana. Suomalainen politiikka on ottanut annettuna tekijänä kasvavan naisiin kohdistuvan väkivallan. Jokaisella meistä on oikeus ruumiilliseen ja henkiseen koskemattomuuteen. Meidän on tuettava tyttöjen kasvamista tasapainoisiksi naisiksi.

Meidän on kannettava huolta poikien varttumisesta vastuuta kantaviksi miehiksi. Keinotekoisesti rakennettu naisten ja miesten voimakas vastakkainasettelu ei luo pohjaa tasapainoiselle tulevaisuudelle. Luonto ja sen eläimet ovat oikeutettu osa suomalaisuutta. Meidän sukupolvemme velvollisuus on säilyttää lapsillemme suomalaiset arvot ja suomalaisen todellisuuden. Miehen velvollisuus on suojella maata, naisia, lapsia ja vanhuksia. Väkivallan kierre on saatava pysähtymään.

Suomi on työn ja yrittäjyyden talous. Kummankin osalta kansalaisilta on viety mahdollisuudet huonon talouspolitiikan seurauksena. Suomalaiset on saatava takaisin työhön. Työn kautta rakentuu kunkin meistä identiteetti. Suomalainen ei ole luotu toimettomuuteen. Siksi nyt tarvitaan oikeaa ja rehellistä työn edistämistä. Yrittäjät ja heidän työntekijänsä ovat siihen valmiita ja toteuttavat sitä jo käytännössä, koska muuten ei enää selviä. Nyt tarvittaisiin myös politiikka ja hallinto mukaan.