Suomi voi olla globaalivoittaja - me voimme sen tehdä yhdessä!

Suomen elinkeinorakenne on kuin luotu globalisaatiota varten. Monen teknologian alueella suomalainen yritys on globaalisti markkina- ja innovaatiojohtaja. Suomi noussee vientivoittajaksi vuoden lopulla, kun kasvu käynnistyy kilpailukykyisillä aloilla ja yrityksissä. Ruotsi tietenkin hyötyy hintaherkistä aloista - ainakin toistaiseksi. Nyt on meneillään globaalin ylikapasiteetin ja varastojen leikkaus mutta se ei kestä enää pitkään. Globaalitalouden kriisi kohdistuu raha- ja pääomamarkkinoihin. Reaalimarkkinoilla menetykset ovat hetkellisiä. Suomen kasvavat vientimarkkinat kuten Kiina kärsivät vähiten ja Venäjä on toipumassa, kun öljyn hinta nousee orastavan kasvun myötä. Irtisanomisiin toivoisi malttia, koska kohta taas tarvitaan työvoimaa.

Kauppa generoi kassoja, jolloin vientiyritykset saavat kassansa normalisoitua. Johdetun kysynnän varassa olevat yritykset ovat kassavaikeuksissa, koska rahan kierto verkostoissa on hidasta; hyvää kumppania ei voi hätyyttää. Ulkomaiset pääomansijoitukset ovat eräs kasvun moottori. Suomalainen osaaminen ja teknologia ovat halpoja. Tyhjenneet teollisuusalueet ovat mahdollisuus - infrastruktuuri on valmiina, siis osa kustannuksista on maksettu. Googlen investointi saanee jatkoa. On aika luoda uusia kasvukeskuksia. Viisaasti toimien saadaan innovaatioita vauhtiin. Suomessa on paljon teknologiaa odottamassa kaupallistamista. VTT on teknologian tavaratalo. Suomessa on keksijöitä ja tutkijoita, jotka eivät ole onnistuneet etenemään protoa pidemmälle. Tällä alueella yksikin miljardi saisi aikaan ihmeitä.

Eräs käyttämätön mahdollisuus on edelleen Venäjä. Nyt Venäjä tarvitsee kumppaneita ja siksi sinne pitäisi panostaa eikä vetäytyä pois. Energia on maailman talouskasvun avain, koska tunnetut öljyvarat riittävät nykykulutuksella vain muutaman vuosikymmenen. Kiina, Intia ja muut uudet teollisuusmaat lisäävät nopeasti hiilen tuotantoa ja kulutusta, mikä ei tiedä hyvää taistelulle ilmastomuutosta vastaan. Euraasiassa on noin 40 %:ia maailman kaasuvaroista. Siksi sinne suuntautuu geopoliittinen mielenkiinto mutta myös investoinnit. Suomalaiselle Cleantechille on tarvetta. Venäjän ja EU:n välinen strateginen kumppanuussopimus on Suomelle tärkeä. Venäjä tarvitsee Suomen teknologista osaamista ja Suomi kuten myös EU Venäjän energiaa ja markkinoita.

Sähkön hinnan nousu on tuhoisaa. Purasjoki teki selväksi, että sähkövoima tulee eriyttää omaksi yhtiöksi. Energiamarkkinoilla tulisi panostaa alueellisesti hajautettuun ja ekologiseen energiatuotantoon; tehostamismahdollisuudet ovat tätä kautta suuret. Miksi vesivoimaa ei palauteta suoraan niille maakunnille, joilta se on otettu valtionyhtiölle? Tämä olisi todellista alueellistamista. Valtion tulisi muutenkin välttää markkinoiden monopolisointia yhtiöittensä ja liiketaitostensa eduksi. Sama koskee kuntia. Yrittäjät ovat korkean tuottavuuden sektoria. Siksi kuntien ja valtion monopolit ovat syövät kysyntää. Markkinat ovat hyvinvoinnin tae. Markkinat on vain saatava palvelemaan kuluttajia ja ostajia. Siihen ratkaisu on yksinkertaisesti kilpailu.

Nuoret tarvitsevat toivoa ja reaalisia mahdollisuuksia päästä kiinni yrittäjä- ja työelämään.
Suomen talouskasvatusseura ry, Sälskapet för ekonomifostran i Finland r.f., Association for HoPe Economics on perustettu tarkoituksena on edistää talouskasvatuksen monitieteistä tutkimusta, kouluopetusta ja käytäntöjä Suomessa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys edistää talouskasvatuksen tutkijoiden ja käytännön toimijoiden keskinäistä yhteistyötä sekä talouskasvatuksesta kiinnostuneiden yhteisöjen yhteistoimintaa. Yhdistys osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tekee aloitteita talouskasvatuksen edistämiseksi, kehittää alan toimijoiden kansainvälisiä yhteyksiä, tiedottaa, järjestää tapahtumia sekä harjoittaa kehitys- ja julkaisutoimintaa. Suomen Talouskasvatusseura ry, Opetushallitus ja Helsingin opetusvirasto järjestävät ajankohtaisen työseminaarin talous- ja yrittäjyyskasvatuksesta kiinnostuneille opettajille ja rehtoreille sekä muille sidosryhmille. Seminaarissa keskustellaan talous- ja yrittäjyyskasvatuksen käsitteistä, sekä haetaan työkaluja kasvattajille lasten ja nuorten taloustaitojen vahvistamiseksi koulun arjessa.

TALOUS- JA YRITTÄJYYSKASVATUSSEMINAARI
Perusopetuksen 7.–10. luokkien opettajille ja rehtoreille sekä muille sidosryhmille

Aika tiistai 21.10.2010, kello 10.00 – 15.30
Paikka Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Arkadiankatu 28, 3. kerros, luokkatila 4, Halti ja Pyhä

Ilmoittautuminen 13.10.2010 mennessä: https://digiumenterprise.com/answer/?sid=523768&chk=MKK4NQM5

OHJELMA
10.00 Seminaarin avaus / Outi Salo, linjanjohtaja, Helsingin kaupungin opetusvirasto
10.10 Talouskasvatuksella nuorille työtä ja tulevaisuutta / Arto Lahti, professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
10.30 Talous- ja yrittäjyyskasvatus yleissivistävässä koulutuksessa / Kristina Kaihari-Salminen, opetusneuvos, Opetushallitus
10.50 Yrittäjämäinen oppiminen yrittäjyyskasvatuksessa / Paula Kyrö, yrittäjyyskasvatuksen professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
11.10 Onko nuorten talous hallinnassa? / Anna-Riitta Lehtinen, tutkija, Kuluttajatutkimuskeskus
11.40 Lounas
12.30 Työryhmissä työskentely puheenjohtajien johdolla
RYHMÄ 1 Talouslukutaito kansalaistaitona globaalissa toimintaympäristössä, vetäjä Arto Lahti
RYHMÄ 2 Talous- ja yrittäjyyskasvatus koulun arjessa, vetäjät Paula Kyrö ja Katrina Harjuhahto- Madetoja
14.00 Iltapäiväkahvi
14.20 Työryhmien tulosten esittely
15.20 Päätössanat / Katrina Harjuhahto-Madetoja, toimitusjohtaja, Suomen Ekonomiliitto SEFE

Suomeen tarvitaan käytännön toimia, joilla nuoria kannustetaan oman elämänsä perusteiden rakentamiseen. Mikäli olet kiinnostunut tästä seminaarista, ilmoittaudu suoraan linkin mukaan. Voit myös soittaa minulle, joka toimin Suomen Talouskasvatusseura ry:n puheenjohtajana.

Me yhdessä voimme tehdä Suomesta globaalivoittajan!


Arto Lahti