Valheella on lyhyet jäljet – kansalaiset ansaitsivat viimein kuulla totuuden!

1. Urheilu on monelle kansalaiselle tärkeä.

Olen sekä penkkiurheilija että aktiivinen harrastaja. Nuorena harrastin vähän kaikkea. Taisin olla samassa piirin mestaruuskilpailussa pronssilla sekä keihäänheitossa että 1000-metrillä. Armeijan jälkeen ajattelin hetken, että alkaisin harrastaa keskimatkojen juoksua vähän enemmän. Olin työntutkijana vaatetustehtaalla. Kun kävin jonkun kansallisen tason pikajuoksijan työhuoneessa, tulin toisiin ajatuksiin. Hänellä oli työhuoneessa suuri määrä purkkeja. Kun kysyin, mitä nämä ovat, hän ei suoraan vastannut. Hän sanoi, että näitä on pakko käyttää, jos aikoo pärjätä. Ajattelin, että tuo ei ole minua varten.

Dopingilla on pitkä ja synkkä historia. Pahin esimerkki on Itä-Saksa, jossa kaikki keinot urheilijoiden suorituskyvyn parantamiseksi terveydestä piittaamatta olivat käytössä. Suomen huippu-urheilun osuutta voi vain arvailla. Huipun takana olevat kansalliset ja piirikunnalliset “tähdet” käyttivät näitä aineita – olen sen itse nähnyt.


2. Hiihtourheilu

Vuonna 1998 Naganon olympialaisten alla STT julkaisi uutisen, jonka mukaan hiihtäjä Jari Räsänen olisi käyttänyt kasvuhormonia. Käräjäoikeus tuomitsi STT:n toimittajan ja päätoimittajan julkisesta herjauksesta ehdolliseen vankeuteen sekä 2,5 miljoonan markan korvauksiin. Hovioikeus lievensi hieman tuomioita. STT:n päätoimittaja erosi ja STT myönsi dopingjuttunsa virheelliseksi. Kaikki oli hyvin?

Sitten tulivat talven 2001 Lahden MM-kisat. Ensin kärysi Jari Isometsä ja seuraavaksi suuri osa huipuista: Janne Immonen, Harri Kirvesniemi, Milla Jauho, Mika Myllylä ja Virpi Kuitunen. Suomi menetti viestimitalinsa: miesten kultaisen ja naisten hopeisen. Sitten tehtiin selvityksiä ja poliisitutkinta Hiihtoliiton toiminnasta. Syytetyksi joutui potkut saanut päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö, joka sai vuonna 2004 Helsingin käräjäoikeudelta tuomion doping-salakuljetuksesta ja valehtelusta STT-jutussa.Sitten Kaisa Varis kärysi epo-hormonin käytöstä, maastohiihdossa vuonna 2003 ja ampumahiihdossa vuonna 2008. Varis sai elinikäisen kilpailukiellon.

Vuonna 2008 Kari-Pekka Kyrö esitti väitteen, että maastohiihdossa käytettiin laajasti dopingia 1990-luvulla. Keskusrikospoliisi avasi STT-jutun pian uudelleen Kyrön väitteiden vuoksi. Nyt syytettynä ovat kilpahiihtäjä Jari Räsänen sekä maastohiihdon valmennus- ja johtotehtävissä toimineet Antti Leppävuori, Pekka Vähäsöyrinki ja Jari Piirainen.Petosjuttua puidaan seuraavaksi Helsingin käräjäoikeudessa.


3. Suomen hiihto on joutunut onnettomaan valoon

Suomen hiihtourheilu on saanut syntipukin maineen. Syynä on tapahtumaketju, jota ei koskaan olisi saanut sattua verovaroin tuetussa toiminnassa. Lahden hiihdon MM-kisat jokainen muistaa ikuisesti. Kansallinen häpeä on edelleen syvä. Mutta siitä eteenpäin tapahtumien kulku on ollut puhdasta farssia. Nyt punnitaan sitä, mikä on oikea rangaistus niille, jotka järjestivät toimittajille ilmeisesti perusteettomat tuomiot. Hiihtoliiton doping-historiaa ei kukaan koskaan eikä missään enää pysty selvittämään, koska doping ei ole rangaista teko muuta kuin urheilun itse sääntelyn valossa. Sen sijaan häpeä ja epäily tulevat säilymään yli sukupolvien.

STT:n dopingjutussa tuomitut entinen päätoimittaja Kari Väisänen ja toimittaja Johanna Aatsalo-Sallinen ovat joutuneet odottamaan asiansa selviämistä 11 vuotta välillä kovassa paineessa.

Eniten tästä on kärsinyt ja kärsii tämän päivän hiihtourheilu, siis ne, joita ei edes ole epäily vilpillisten keinojen käytöstä.