AFRIKKA ON TULEVAISUUDEN MANNER

AFRIKKA ON TULEVAISUUDEN MANNER


Syksyllä 2007 osallistui YK:n Afrikka kehityskonferenssiin (Addis Abeba) yhdessä ghanalaista syntyperää olevan tohtoriopiskelijan (Nana Osei-Bonsu) kanssa. Paikalla on puoli tuhatta ekonomistia eri Afrikan maista ja myös paljon suurin Euroopan maista. Pohjoismainen edustus oli hyvin vähäinen. Seminaarissa esitin lyhennelmän laajemmasta julkaisuistani ”Globalization and African Economics”, jossa pyrin tuomaan esiin pohjoismaiden talouden kasvumallin vaihtoehtona Afrikalle.

Ghanan hallitus järjesti 30.6.2008 konferenssin, johon osallistuivat keskeiset kehityspartnerit (EU, USAID, Maailmanpankki, YK, jne.), poliittinen johto/ virkamiesjohto ja suurlähettiläät. Osallistuin konferenssiin asiantuntijana Nana Osei-Bonsun kanssa. Pohjoismaista edustusta oli niukalti paikailla. Sikäli kuin oikein havaitsin edustimme Pohjoismaita yhdessä Tanskan suurlähettilään kanssa. Omassa puheenvuorossa viittasin Suomen historialliseen konsesukseen, joka tehtiin talouden murroskohdissa. Samalla korostin sitä, että Afrikan ja EU:n välinen kauppasopimus on ratkaisevasti heikompi Afrikan yrityksille kuin WTO-sopimus, josta syystä Afrikan on vaikea luoda omia kansainvälistyviä kasvuyrityksiä ja mm. Intia ja Kiina hallitsevat mantereen teollisuutta. Tämän myös paikallinen tv noteerasi uutisissaan.

Ghana on onnistunut nostamaan talouskasvunsa 6 %:iin. Tavoite on nostaa Ghana vuoteen 2015 mennessä köyhistä maista keskitason maihin, jolloin kansatulo per henkilö olisi tasolla 1.000 dollaria. Ghanan kehitys vaatii panostuksia. Liikenneväylät ovat kehnot ja rautatiet rappeutuneet; autokanta on noin miljoonaa, mikä on paljon 22 miljoonan asukkaan Afrikan maassa. Kunnallistekniikka vaatii panostuksia, koska sadekausina hygienia pettää johtuen kunnallistekniikan puutteista. Malaria on mittava ongelma kuten muut perinteiset kulkutaudit. Ghana on saanut paljon väestöä läheisistä Sahelin maista (Mali, Niger, jne.).

Afrikan öljy- ja kaasurikkaudet ovat tiedossa mutta teolliset mineraalivarat ovat jääneet vaille huomiota poikkeuksena kulta ja jalokivet. Afrikassa on noin 1/3 maailman teollisista mineraaleista. Niiden varaan on mahdollista rakentaa vahva teollisuus. Lisäksi Ghanassa on runsaasti vesivoimaa ja suuret bauksiittivarat, joten alumiinituotanto on keskeinen teollinen ala. Alumiini on toiseksi eniten käytetty teollinen metalli raudan/ teräksen jälkeen. Ghanalla on kunnianhimoinen teollistamisohjelma ja siinä Ghana tarvitsee erityisen paljon oman energiatuotantonsa nykyaikaistamista, missä Suomi voisi olla merkittävä kehityspartneri.

Yleinen mielikuva on se, että Afrikan maissa vallitsee laiskuus. Näin ei ole. Kun katsoo nuoria ihmisiä kaduilla ja niiden tuntumassa, kaikkilla tehdään lujasti työtä polttavasta heltteestä huolimatta. Yksinkertaisilla käsityökaluilla syntyy erinomaisen laadukkaita huonekaluja taivasalla tien tuntumassa. Autojen korjaus tapahtuu suurelta osin paikan päällä. Ghanassa on suhteessa paljon työikäisiä nuoria ihmisiä. Tarvitaan vain työpaikkoja, johon talouskavun ja teollistumisen ohjelma tähtää. Suomalaiselle mekaaniselle teollisuudelle olisi maassa merkittävät tuotantomahdollisuudet. Maa on sellainen itseoppineiden seppien maa kuin Suomi historiallisesti.

Ghanan koulujärjestelmä on hyvä, vaikka rahan niukkuus haittaa. Lukutaito on lähes kaikilla ghanalaisilla. Maa tarvitsee yksityisen sektorin tehtäviin tähtäävän järjestelmän uudistamista, koska perinteisesti koulutuksessa on painotettu julkisen sektorin näkökulmaa. Elinkeinoelämää palvelevan toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja erityisesti kaupallisen ja teknisen yliopistokoulutuksen uudistaminen on kehitysyhteistyön paikka. Kävimme maan suurimmassa yliopistossa (University of Ghana), jossa ajankohtainen haasteena on juuri yrittäjyyden tiedelaitoksen perustaminen.

Afrikassa kansallinen omistus on jäänyt aina vähäiselle merkitykselle. Ei ole ymmärretty, kuinka tärkeitä kumppaneita menestyvät kansalliset yrityksen ja perheet näiden takana voivat olla. Tästä seuraa se, että Afrikan maiden hallituksen tekevät heikkoja kauppasopimuksia ja omia sääntelytoimiaan oman maan perheyritysten tappioksi. Maissa, jossa on tavattomasti taitoja ja ahkeruutta, on ikävä havaita, että ulkomaiset yritykset hallitsevat keskeistä osaa talouselämästä ja kansan elintaso on keskimäärin heikko. Ratkaisu on oman yrittäjyyden ja omistuksen roolin lisääminen. Teollistumisen ja yrittäjyyden rakentaminen tulee nojautua koulujärjestelmään. Suomen maine koulutuksen huippumaana tunnetaan ja siksi kiinnostusta yhteistyöhön on. Nokian ohella moni muukin suomalainen yritys voisi merkittävästi hyötyä Ghanan asemasta sillanpäänä Ginean lahden maihin.

Maailmankauppa on kasvanut vahvasti pitkällä sihdillä. Immateriaalikauppa huomioiden kaupan tasapaino on hyvä. Eri maiden hyvinvointi on vientisidonnainen. Siksi erityisesti Afrikka tarvitsee vientiä päästäkseen irti köyhyysloukusta. Vapaakauppa-alueet ovat tässä ratkaisevia. Vuoden 2007 WTO-tilaston mukaan EU-maiden sisäinen kauppa on runsas 70 %, Pohjois-Amerikan 55 % ja Asian 51 % näiden käymän kaupan arvosta. Afrikassa maanosan sisäisen kaupan osuus on vain noin 9 %. Afrikka ei ole onnistunut luomaan mantereen sisäisiä yhteismarkkinoita kuin hyvin rajoitetusti lähinnä etelässä ja pohjoisessa. Afrikan tulevaisuudenkuva ei näytä kovin hyvältä, koska kaikissa ennusteissa Kiina nähdään maailmankaupan voittajana. Erään ennusteen mukaan Kiinassa tuotetaan jo yli 50% maailman BKT:sta vuonna 2050 ja pääosa teollisesta tuotannosta. Kuitenkin Kiinassa on noin 1/3 maailman teollisista mineraaleista ja runsaita esiintymiä arvokkaista tarkkuusmetalleista, kun Pekka Haaviston kirja havainnollistaa. Miksi Afrikka ei olisi mahdollinen kohde omiin luonnonvaroihinsa pohjautuvassa
alihankintatoiminnassa – en näe yhtään syy miksi ei.

Osallistuin eilen HAFF Elokuva-festivaalin osana olleeseen paneelikeskusteluun teemasta “Many Challenges, Great Opportunities: Business and Sustainable Economies in Africa”. Muut osallitujat olivat Jesca Muyingo, journalist, Nelonen News, Welcome and introductory comments: LMS Mngqikana, Ambassador of South Africa, Pekka Haavisto, MP, Special Envoy, Horn of Africa, “Afrikan Tähteä etsimässä” report for EVA, Tiina Kukkamaa, Shalin Suomi ry, Demo Finland, Socially sustainable development and enabling environment/democratic structures, Markus Ranne, FinPro, Promoting Finnish Business in Africa, Finnpartnership: Success story, Otto Manninen, Managing Director, OPAM Renewable energy “Solar”. Seminaari osoitti, että Afrikka on jo nyt vahvassa kasvussa ja saattaa tehdä pilkkaa synkille ennusteille – toivotaan näin!




Professori Arto Lahti