keskiviikko 12. toukokuuta 2010

Makrotalousopit: Keynesiläisyyden kritiikki ja neoklassikkojen paluu

Makrotalousopit: Keynesiläisyyden kritiikki ja neoklassikkojen paluu


Tarjonnan taloustiede painottaa ideaa, jonka mukaan tarjonta luo oman kysyntänsä painottaen (Sayn laki[1]). Robert Lucas (s. 1937) on tehnyt merkittävän panoksen neoklassisen koulukunnan modernien teorioiden oppi-isänä (Chicago School) Chicagon yliopiston professorina. Hän toi esiin rationaaliset odotukset käsitteen (rational expectations). Lucasin vasta-argumentti hallitsevaa Keynesiläistä taloustiedettä kohtaan on tunnettu nimellä Lucasin kritiikki[2]. Lucas sai Nobelin taloustieteen palkinnon vuonna 1995. Lucas ei usko valtion viisauteen säännellä markkinoita, mihin taustana ovat 1970-luvun tapahtumat.

Sodan jälkeen alkanut raha- ja pääomamarkkinoiden säätely (Bretton Woods –sopimus) johti maailman yksityisen rahoitusjärjestelmän kriisiin, koska kasvanut maailmantalouden epävarmuus ei sopinut ollenkaan yhteen kiinteiden valuuttakurssien kanssa. Tästä seurasi se, että tallettajat alkoivat muuttaa talletuksiaan kullaksi, jota eri maiden keskuspankit pitivät holvissaan rahajärjestelmän reaalivakuutena. Maailmantalouden tärkein valuttaa dollari oli vahvassa paineessa ja Yhdysvaltain kultavaranto hupeni jo vuonna 1970 11 miljardiin dollariin[3]. Vietnamin sota ja Nixon-skandaali pakottivat keskeiset teollisuusmaat siirtymään ensin tilapäisesti kelluviin valuuttakursseihin (Pariisin sopimus 1973) ja myöhemmin pysyvästi (Jamaikan konferenssi 1976), kun maailmaa ravisutti öljykriisi, jolloin Lähi-Idän sodan seurauksena raakaöljyn hinta maailmanmarkkinoilla nousi jopa kymmenkertaiseksi.

Keynes otti tosin neoklassisen taloustieteen kritiikin huomioon jo omana aikanaan, kun hän rajasi valtion oikeutuksen puuttua markkinoihin lyhyen aikavälin tilanteeseen, koska neoklassisen teorian mukaiseen tasapainoon päätyminen kestää liian kauan. Keynes puolusti näin sekataloutta, jossa yhdistyvät neoklassisen markkina- ja valtionkapitalismi. 1970-luvulla
nobelisti John Kenneth Galbraith[4] pyrki uudelleen perustelemaan ns. puitetalouden ja juuri yhdistyy markkina- ja valtionkapitalismi. Galbraith korosti epävarmuuden roolia ja makrotalouden historiallisen kehityksen merkitystä. Uuskeynesiläinen koulukunta, joka syntyi vastauksena Lucasin esittämään keynesiläisyyden kritiikkiin, painottaa analyysissaan keynesiläisiä teemoja, kuten hinta- ja palkkajäykkyyttä, joiden kautta syntyvä markkinoiden epätäydellisyys perustelee kysyntälähtöisen politiikan. Yhdysvallat ja Englanti ovat siirtyneet selvästi kohtia neoklassista markkinaohjausta. Keynesin mallia sovelletaan Manner-Euroopassa ja erityisesti Pohjoismaissa. Uuskeynesiläiset tarkastelevat nykyisin mm. hinta- ja palkkajäykkyyttä, joka vallitsee näissä maissa.

Lucas uskoo, että ihmiset ennustavat keskimäärin oikein niitä tekijöitä, joiden varassa he tekevät taloudellista toimintaansa koskevia valintojaan. Mikä on realismi? Ovatko mm. nuoret kykeneviä ennustamaan oman taloutensa kehitystä pohjaksi kulutus- ja investointipäätöksille?
Lucasin mukaan rahapolitiikan pitäisi olla neutraalia, koska rahan hinta siis korkotasoan määräytyy tarjonnan ja kysynnän kautta. Veropolitiikan pitäisi kannustaa valtiota rahoittamaan vain kannattavia investointeja ottaen tarkkaan huomioon valtion toimien haitallinen vaikutus yksityiseen investointitoimintaan. Toimiiko esimerkiksi Suomi tällä tavalla vai onko valtion ja kuntien toimilla markkinoita häiritseviä vaikutuksia?

Lucas muotoili rationaalisten odotusten teorian. Rationaalisten odotusten teoria asettaa valtiolle tarkat rajat keinoista vaikuttaa talouteen. Lucasin neoklassisen mallin mukaan valtion kulutus laskee kokonaiselintasoa pidemmällä aikavälillä, koska se johtaa tehottomuuteen[5]. Miksi valtion toimilla voi olla tällainen vaikutus? Pohjoismaat nojaavat puitetalouteen ja Uuskeynesiläinen koulukuntaan. Pohjoismaissa hinta- ja palkkajäykkyyttä on yleisesti käytetty perusteluna kysyntälähtöiselle politiikalle, josta esimerkkinä voi olla valtion ja kuntien mittavat panostukset aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Mitä nämä toimet tarjoavat nuorille?

[1]Kates, Steven (1998) Say's Law and the Keynesian revolution: how macroeconomic theory lost its way. Edward Elgard, London.
[2]Lucas, R.E. (1976), "Econometric Policy Evaluation: A Critique", Carnegie-Rochester Conference Series on Public Policy 1, pp. 19-46.
Lucas, R.E. (1981), Studies in Business-Cycle Theory, MIT Press, Cambridge, MA.
[3] Bretton Woods –järjestelmän romahdus, Lauri Holappa, 8.10.2009, Globaali poliittinen talous: rakenne ja käännekohdatblogs.helsinki.fi/jwojuvon/files/2008/10/Luento-7.pdf
[4]The Age of Uncertainty, John Kenneth Galbraith, 1977
[5] Lucas, Robert E. "Equilibrium Search and Unemployment", with E. C. Prescott, 1974, Journal of Economic Theory.
Lucas, Robert E. “Expectations and the Neutrality of Money.” Journal of
Economic Theory 4 (April 1972): 103—24.
Lucas, Robert E. “Some International Evidence on Output-Inflation Tradeoffs.” American Economic Review 63 (June 1973): 326—34.
Lucas, Robert E. “Understanding Business Cycles.” In Studies in Business-Cycle Theory, pp. 213—39. Edited by Robert E. Lucas. Cambridge, Mass.: MIT Press, 1981.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti