Humanismi on ainoa joka kantaa - mutta tarvitaan myös talousviisautta

On vaikea kuitenkin löytää muuta perustaa maailman menolle kuin mitä YK:n peruskirjassa on säännelty. Humanismi siis positiivinen suhtautuminen kaikkeen olevaiseen siis luojan luomiin niin ihmisiin kuin elämiin tai kasveihin on tietenkin taloudellisesti tehoton järjestelmä, koska se tuottaa korkeat sosiaalikustannukset.

Suomessa sosiaalikustannukset ovat laajasti mitaten noin puolet käytettävissä olevista tuloista. Tästä on kuitenkin vaikea luopua koska kalliit yhteiskunnan vastuut ovat meille kaikille herkkiä kysymyksiä siis vaikkapa vanhusten viimeisten vuosien kallis tehohoito tai subjektiiviseen oikeuteen nojaava lasten päivähoito tai julkinen terveydenhuolto.

Minäkin uskon, että on parempi hallitsija kuin tämä maallinen valta. Toisaalta maallisen vallan totalitäärisiä äärimuotoja on ollut ihmiskunnan lähihistoriassa runsaasti ja niitä on edelleen ajassamme. Voimme ottaa vaikkapa vähän käsitellyn NL:n vankilerimallin, joka kattoi suuren osan aikauisväestöä Stalinin aikana. Sen ansiota on NL:n suuret sosialismin saavutukset, joita meilläkin laajasti ihailtiin mutta joka on murestava sen kohteeksi joutuneille. Humanismi on siis ainoa, joka kantaa ihmiskuntaa tässä raadollisessa ajassa, kun meitä on jo liki 7 miljardia.

Toisaalta meidän tulee olla myös realistisia, koska demokraattiset yhteiskunnat ovat ne jotka ovat eniten velkaantuneet toivottavasti lopuillaan olevan maailmalaajuisen laman aikana. Suomessakin on syytä uskoa se tosiasia, että joudumme selviytymään lähivuodet liki 10 miljardia euroa pienemmillä vientituloilla kuin viime vuosikymmenellä. Velkaantuminen ei voi jatkua loputtomiin, joten julkisia menoja on priorisoitava - mieluummin tänään, kun on aikaa punnita ja pohtia - kuin sitten kun vallitsee yleinen menoleikkaushysteria.

Näin Kalevalan päivänä on hyvä muistaa, mistä aikanaan niin kovin ja värikkäästi taisteltiin. Kyseessä oli Sampo, jonka professor Matti Klinge tulkitsee olevan markkinapaikka. Sama on vastassa nytkin, koska Suomen vientimenestykselle on ottajia. Jos emme panosta viennin edellytyksiin, menetämme oikeasti Sampomme siis vientitulot ja sitä kautta osan hyvinvointia. Talous on kuitenkin ajassammekin hoidettava hyvin, koska rahataloudessa ei ilman rahaa ole tarjolla tarvittavia hyödykkeitä