Talousjärjestelmä mullistuu innovaatioiden myötä


Taloustiede ja teknologia eivät kuuluneet Aristoteleen yliopistomalliin tieteenhaaroina. Adam Smith oli moraalifilosofian professori Glasgowin yliopistossa, mutta kirjoitti taloudesta. Taloustiede sai vahvan aseman 1800-luvun lopulla Yhdysvalloissa, jossa syntyi laaja-alaisia talouden huippuyliopistoja (economics, teknology and law) kuten Harvard[1]. Tällä oli valtava vaikutus maan kehityspotentiaaliin, koska yliopistot tuottivat kasvavan suurteollisuuden tarvitsemat yritysjohtajat. Teollisuusmiehet kuten Henry Ford tarvitsivat ammattijohtajia tehtaiden johtoon. Britannia pitäytyi Aristoteleen yliopistomallissa, eikä kyennyt organisoimaan suuryritysten johtamista, joten Yhdysvallat otti 1900-luvulla johtavan aseman. Suomi on huomion keskipisteenä Aalto-yliopistolla, joka pitää sisällään talouden, tekniikan ja taideaineet. Talouden kehä on kiertänyt Aristoteleen ajasta täyden kierroksen. Kun teollisen yhteiskunnan aikaan läpi 1900-luvun, laaja työhön osallistuminen oli kansalaisten ja kansantalouksien perusta, nyt kehitys on kulkenut siihen, että kasvualoja voivat olla monet erilaiset taidealat tai laajemmin kulttuuri.

Materiaalinen teollinen tuotanto voidaan automatisoida. Tätä punnittiin Yhdysvalloissa jo 1960-luvulla, kun presidentti Kennedy asetti asiaa pohtimaan komitean, joka näki automaation aiheuttaman työttömyyden välikaikaisena[2]. 1980-luvulla työvoima- ja teknologiapanokset kasvoivat rinnan (tuottavuusparadoksi)[3]. Vasta 1990-luvulla yritykset löysivät Japanissa jo 1950-luvulla kehitetyn tiimijohtamismallin[4], joka käytettyyn työaikaan, tehdastilaan, syntyneisiin virheisiin ja työvoiman tarpeeseen nähden ylivoimainen verrattuna perinteiseen malliin[5]. Koska tehtaat voidaan hallita lattiatason tiimeillä, ei niissä tarvittu laajaa koulutettua keskijohtoa ja tehtaita voitiin siirtää Euroopasta ja Yhdysvalloista Aasiaan. 1990-luvun Suomessa teollisuuden työpaikkojen menetyksen uskottiin korvautuvan palvelualan työpaikoilla. Nyt pari tiedämme, että palvelualat eivät ratkoa ongelmaa[6]. Widerin vuoden 1994 maailman työllisyyskonferenssi ennakoi, että maailman työvoiman tarjonta kasvaa 2,5 miljardiin, jolloin tulisi luoda 900 miljoonaa uutta työpaikkaa. Tämä ei toteudu[7], koska automaatio mahdollistaa sen, että 1,5 miljardia ihmistä riittää pitämään maailman tuotantojärjestelmän käynnissä[8].

Työttömyys on kansainvälisen talousjärjestelmän suurin haaste 2000-luvulla. Talous on jatkuvien ulkoisten impulssien (sodat, pandemiat tai luonnonmullistukset) paineessa, eikä ole enää käsillä jatkuvan kasvun kautta, mitä sodan jälkeiset vuosikymmenet edustivat. Talousjärjestelmän on pakko uudistua sisältäpäin yritysten, yhteisöjen ja ihmisten kautta. Muutosten ytimessä ovat innovaatiot kuten teknologian uudistuminen, jonka tuottama tuho (creative destruction) on tärkein tuotanto- ja kulutusmalleja muovaava prosessi[9]. Innovaatiot tuottavat väliaikaisesti monopolivoittoja, joiden avulla yritykset panostavat innovaatioketjun jatkamiseen, jolloin samalla talous ja koko yhteiskunta uudistuu. Kuten nobelisti Robert Solow osoitti, teknologinen kehitys on talouden tärkein tuotannontekijä[10]. Teknologian kehitys hyödyntää kaikkia maita, jolloin maailmantalous kasvaa, kuten Ricardo ennakoi[11]. Paul Romer[12] korostaa, että panostukset tuotekehitykseen, koulutukseen, teknologiaan ja markkinoiden avoimuuteen parantavat tietyn maan kilpailukykyä kansainvälisessä vaihdannassa ja nopeuttavat talouskasvua.

Yhdysvaltojen ylipistot ovat menestyneet kovassa innovaatiokilpailussa[13]. Huippuyliopistot[14] kuten University of California ovat vahvoja alueellisia ja kansainvälisiä innovaattoreita mm. mitattuna Nobelistien määrällä tai kansainvälisen yritysjohdon kiinnostuksella ja maa on kiistaton tieteen jättiläinen maailmassa. Yhdysvallat hallitsee referoiduista julkaisuista 1/3 tieteen avainaloilla (biologia, geologia, kemia, fysiikka ja lääketiede)[15], vaikka on menettänyt asemia Asian maille (Kiina, Etelä-Korea, Singapore ja Taiwan). Aalto-yliopistolla on kova haaste nousta lähelle kärkeä vuoteen 2020 mennessä, mikä on asetettu tavoitteeksi[16]. Aalto-yliopiston tulisi tuottaa nopeasti suuri määrä patentteja, arvokkaita tiedejulkaisuja, kasvuyrityksiä ja korkean lisäarvon työpaikkoja[17].

Maailmassa on polttava tarve löytää uusia innovaatioita, joilla voidaan työllistää suuri määrä ihmisiä eri puolilla maailmaa. Erityisen keskeinen haaste on miljardin tasolle nouseva nuorten työttömyys. Nano-teknologia voi olla käyttövoimana globaalille innovaatiosyklille[18]. Nano-teknologian yksi tulevaisuuden sovellusalue on nano-robottien valmistaminen. Nanorobotit pystyisivät kulkemaan ihmisten verisuonissa korjaten nykylääketieteelle mahdottomia vaurioita solutasolla. Toinen sovellusalue olisi atomitason rakennustyö. Kokoojat pystyisivät valmistamaan mitä tahansa kuviteltavissa olevaa aineesta koostuvaa, jos niillä on käytössä tarvittavat raaka-aineet. On useita syitä, miksi metalliteknologiaan perustuvaa robottiteknologiaa ei pystytä miniatyrisoimaan atomitasolle. Silti materiaaliteknologinen tai koko fysiikan vallankumous tulee mutta kukaan ei tarkkaan tiedä missä muodossa ja laajuudessa ja mitkä ovat tämän vallankumouksen vaikutukset talouden eri tasoilla.

Digitaalisen informaationteknologian vallankumous jatkuu. Sovellutuksia dominoi tällä hetkellä kaksi tärkeää tekijää: integroidut ohjausjärjestelmät ja Internet. Sosiaalisen median syntyä edistävät mediateknologian leviäminen, hintojen halventuminen ja käyttötaitojen yleistyminen. PC-tietokoneiden voimakas esiinmarssi ja Internetin käyttöönotto niin kouluissa, kodeissa kuin työpaikoilla on luonut vahvan pohjan käyttäjien verkostoille. Esimerkkeinä ovat vapaan ja avoimen sisällöntuotannon lippulaivat Facebook ja Wikipedia. Verkko on alkanut yhdistää ihmisiä, eikä vain koneita. On siis aika puhua yhteisöllisistä verkkopalveluista, jotka ovat sosiaalisen median syvin olemus. Hyvän kuvan sosiaalisen median kasvusta antaa lista 50 parhaasta tuotteesta[19].

Taulukko 1: The 50 parasta tuotetta maailmanlaajuisen kyselyn pohjalta

The 100 Best Products, in Ranked 1-25
The 100 Best Products, in Ranked 26-50

1. Hulu
2. Apple iPhone
3. Facebook
4. Microsoft Windows XP
5. Lenovo ThinkPad X300
6. Flock
7. Eye-Fi
8. Casio Exilim Pro EX-
9. Harmonix Rock Band
10. Wikipedia
11. Netflix
12. Microsoft Xbox Live
13. Apple iPod Touch
14. Craigslist
15. Scrabulous
16. Nintendo Wii
17. Apple Mac OS 10.5 Leopard
18. Twitter
19. Pioneer Kuro PDP-5010FD
20. Mozilla Firefox 3
21. Apple Safari
22. NPR.org
23. Adobe Photoshop CS3
24. Google Maps--Street View
25. Apple MacBook Pro (Penryn)
26. Google Docs & Spreadsheets
27. Apple Final Cut Studio 2
28. Linksys WRT600N
29. Flickr (Yahoo)
30. Sony Bravia KDL‐52XBR4
31. Intel Penryn
32. Apple iChat
33. Creative Zen
34. Verizon FiOS
35. Pandora
36. Canon EOS 40D
37. LG Electronics L196WTY
38. TiVo HD
39. Data Robotics Drobo DRO4DU10
40. Google Gmail
41. Electronic Arts Rock Band
42. Mozilla Thunderbird
43. Dell XPS
44. Washington Post
45. Yelp.com
46. Nikon D60
47. The Consumerist
48. AdventNet Zoho
49. OpenDNS PhishTank
50. Western Digital VelociRaptor

Esimerkki parhaista tuotteista on ‘Hulu’, joka on web-sivu tarkoituksena tarjota kaupallisia videoita TV-ohjelmista (kanavia NBC, Fox, ABC, jne.) ja elokuvista[20]. Eye-Fi Card tallentaa valokuvia ja videoita. Tuotteen etuna on nopea aineistojen siirto Internetiin[21]. EXILIM EX-P700 Pro on edistyksellinen digitaalikamera, jolla hyvä resoluutio ja tarkkuus[22]. Monet tuotteista ovat hyvin tunnettuja Suomessa kuten Apple iPhone, Facebook tai Wikipedia. Nämä tuotteet hyödyntävät sinänsä avointa WEB 2.0:aa, interaktiivista Webiä. Monet tuotteet ovat syntyneet nuorten tiimityön pohjalta, joten tällä alueella on todennäköisesti suuria mahdollisuuksia luoda maailman nuorille yrittäjä- ja työtehtäviä.
Erikoistuminen kapeisiin asiakassegmentteihin on perusta pienten maiden yritysten menestykselle. Suomalainen strategia on ratkoa kansainvälisten asiakkaiden ongelmia panostamalla pitkän arvoketjun ja korkeaan jalostusarvon tuotteisiin. Maailmantalouden epävarmuus tekee kilpailusta haastavan. Tätä voidaan tasapainottaa innovaatioilla, jolloin yrityksillä on uusien ja nykyisten tuotteiden kysyntä- että teknologiaelinkaaret ovat eri vaiheissa. Globaalien markkinaolosuhteiden kompleksisuus on pienten maiden (region state) kilpailuetu, koska kompleksisuus rajoittaa suurten maiden jättiyritysten mittakaavaedun käyttöä. Markkinaolosuhteiden kompleksisuus nostaa esiin verkostot, koska mikään yritys ei kykene ratkaisemaan tuotteiden, teknologioiden ja ydinosaamisen samanaikaista uudistamista. Yritykset tarvitsevat kumppanuutta, koska kumppanuus yli yritysrajojen nostaa alueelliset yritykset suuresta pieneen positiiviseen kehitysspiralliin.
[1] Chandler, Alfred (1990) Scale and Scope. The Dynamics of Industrial Capitalism, The Belknap Press of Harvard University Press, Cam­bridge, MA.
[2] Oppenheimerin komitean (The Ad Hoc Committee on the Triple Revolution Memorandum, 22.3.1964) mukaan kyse n kolmesta samanaikaisesta vallankumouksesta: säätöteknisestä, aseteknisestä ja ihmisoikeuksia koskevasta.
[3] Esimerkiksi pankkitoimialalla Suomessa työvoima kaksinkertaistui ja tietotekniset investoinnit nelinkertaistuivat 1980-luvulla.
[4] Toyota kehitti ensin uutta mallia, joka perustuu ”matalaan” organisaatiomalliin (lean production), jossa monitaitoiset työryhmät työskentelevät yhdessä työpisteessään vaihtaen ideoita ja tehden ryhmäpäätöksiä tehdassalissa. Tähän liittyy ilman varastoja toimiva materiaalivirta. (Rifkin, 1995).
[5] Yhdysvalloissa kehitys oli dramaattinen, koska ”amerikkalainen metodi” perustui 1900-luvulla Taylorin kehittämään työn erikoistumismalliin. Rifkin, Jerome (1995) The End of Work, the Decline of the Global Labour Force and the Dawn of the Post-Market Era, G.P. Putman's Sons, New York.
[6] Esimerkiksi Suomessa teknologinen kehitys on vähentänyt työpaikkoja teollisuudessa mutta palvelusektori ei luo uusia työpaikkoja, kun teknologia mahdollistaa itsepalvelujen kehittämisen.
[7] http://www.ykliitto.fi/maapyora/1_2001/toivonen.htm.
[8] http://personal.inet.fi/yhdistys/peilikuva/vastaus.htm
[9] Harvard-kaudellaan 40-luvulla Schumpeter kirjoitti kirjan ’Capitalism, Socialism, and Democracy’ ennakoiden muutosta kilpailusta kapitalismista (Competitive capitalism) ’trustiutuneeksi’ (Trustified capitalism) ja suurten yritysten nousun innovaattoreiksi pienyritysten tai uusyrittäjien sijasta
[10] Solow antoi Schumpeterin innovaatiokäsitteelle tulkinnan ei kuitenkaan tuonut innovaatioita Schumpeterin tapaan analyysin ytimeen vaan säilytti dynaamiset ilmiöt residuaalissa.
[11] OECD-maissa teknologian vaikutus hyvinvoinnille eli ns. Solowin residuaali on huomattavan suuri historiallisessa tarkastelussa. Seppo Honkapohja, 'Makroteorian mullistukset viimeisen 60 vuoden kuluessa', Taloustieteellisen seuran 60-vuotisjuhlaseminaari, 17.10.1996.
[12] Romer, Paul (1989) Increasing Returns and New Developments in the Theory of Growth, University of Chicago, Chicago.
[13]Brittilehti Times Higher Education on julkaissut listan maailman yliopistoista. Helsingin yliopisto sija on 108, Teknillisen korkeakoulun 210, Turun yliopiston 264, Kuopion yliopiston 328 ja Oulun yliopiston 331. Pohjoismaista vain Islanti on Suomea huonompi. Suomi siis tarvitsee huippuyliopistoja, koska globaalitaloudessa yritykset ja myös kansalaiset tarvitsevat erikoisosaamista.
[14]Professori Seppo Hölttä, Akateemisesta ytimestä pidettävä huolta, ACATIIMI, 5/2008.
[15]The AIP Bulletin of Science Policy News, R&D: Essential Foundation for U.S. Competitiveness In a Global Economy by Richard Jones Number 12, January 25, 2008 www.aip.org/fyi/2008/012.html
[16]Emeritusprofessori Markku Sääksjärvi ottaa kantaa kolumnillaan ”Huippuylipisto huijaa teollisuutta” (Talouselämä 40/2007). Professori Raimo Kantola (Teknillinen Korkeakoulu) kirjoittaa HS:ssa 9.10.2006 otsikolla ”Yliopistoistako maisteri- ja tohtorikouluja?”
[17]WIPOn patenttitilastojen mukaan Suomen asema on Nokian varassa kansainvälisessä patentoinnissa. Lahti, Kim, Hirvikallio, Matti, Kähkönen, Pekka, Lahti, Arto & Sipilä, Kari (2006) Teknologiayritysten globaali kasvustrategia ja immateriaalioikeudet). Keuruu: Keuruun laatupaino Oy.
[18]Aghion P, Howitt P. (1992). A Model of Growth through Creative Destruction. Econometrica, Econometric Society, 60 (2): 323-5.
[19]PATENT VALUATION METHODOLOGIES, Vince O’Brien, D.B.A. OSKR,
www.law.berkeley.edu/institutes/bclt/patent-valuation/presentations/obrien.pdf
[20]en.wikipedia.org/wiki/Hulu
[21]www.eye.fi/
[22] www.ciblant.com/product_reviews.php?productId...’