Taloustieteen missio on käyhyyden voittaminen maailmassa – muuta ei ole syytä hyväksyä!

Taloustieteen missio on käyhyyden voittaminen maailmassa – muuta ei ole syytä hyväksyä!


Taloustieteen perustajana pidetään Adam Smithiä, joka vaikutti 1700-luvun Britanniassa. Smith kirjoitti kirjan Kansakunnan varallisuus (The Wealth of Nations) vuonna 1776. Smith määritteli markkinan kysynnän ja tarjonnan lakina. Markkinat palvelevat kansalaisia kuin 'näkymätön käsivarsi' (invisible hand) saattamalla väsymättä päivästä toiseen yhteen ostajat ja myyjät. Kaiken taloudellisen päätöksenteon perusta on jokaisen meistä käsitys omista tarpeistamme siis hyödystä, joka saamme kuluttamalla tuotteita (tai palveluita) ja tarjoamalla omaa työpanostamme yrittäjinä (pitää sisällään myös kaikki yritykset ja yhteisöt). Kun yrittäjät ovat markkinoilla avoimesti esillä tuotteittensa hintojen kautta, syntyy kilpailu, jossa menestyminen riippuu yrittäjän kyvystä tarjota ostajalle markkinakelpoinen tuote muita edullisemmin. Tämä paljon kiistelty mutta täysin välttämätön taloudellinen kilpailu on jokaisen kansalaisen, kotitalouden, yrityksen tai kansantalouden varallisuuden perusta.

Adam Smith osoitti kiistattomasti, että vapaa ulkomaankauppa johtaa kansakunnan vaurastumiseen. Järjestäytyneiden markkinoiden (organized markets) perusta on oikeudenmukainen kilpailu, joka toteutuu, kun markkinoilla on pelinsäännöt[1]. Suomessa valtiopäivämies, kirkkoherra Anders Chydenius vaikutti kirjallaan ’Kansallinen voitto’ siihen, että Pohjanlahden (tapuli)kaupungit saivat oikeuden ulkomaankauppaan, mikä oli keskeistä niiden menestykselle 1800-luvulla. Yhdysvaltojen vuoden 1787 perustuslakiin on kirjoitettu säännöksiä elinkeinojen vapauksista. Maan talousmenestys rakentuu tähän institutionaaliseen kivijalkaan. Käymällä ulkomaankauppaa maailman maat ovat luoneet pääosan varallisuudestaan. Kauppa on paras keino köyhyyden voittamiseksi maailmassa. Taloustiede (economics) täyttää kaikki tieteellisen tiedon kriteerit. Siitä jaetaan Nobelit kuten fysiikasta tai lääketieteestä.
[1] Nämä viitoitettiin Englannissa vuonna 1624 ’Statue of Monopolies’ säädöksellä, joka julisti privilegiat ja monopolit mitättömiksi lukuun ottamatta keksijöiden suojaa. Englanti luopui 1600-luvulla merkantilismista ja menestyi maailmankaupassa. Harisalo, Risto ja Miettinen, Ensio (1997) Klassinen liberalismi, Yliopistopaino, Tampere.